Eilen koottiin syöttötuoli ja keittiönpöytä ja hoidettin yhtä sun toista juoksevaa asiaa. Tänään koottiin kahdeksan tuolia ennen aamuyhdeksää, kiitos jet lagin ja neljän innokkaan apulaisen (ja syöttötuolin, johon sen viidennen sai turvaan ruuveja syömästä).
J ajeli hoitamassa lisää asioita, jolla välin minä kävin lasten kanssa tutustumassa leikkikenttään. Siellä L ja N leikki parin kiinalaisen lapsen kanssa ja mä juttelin näiden äidin kanssa. Kiinalainen aksentti on tosi jännä, pitää keskittyä kunnolla että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Mutta täällä sitä pääsee harjoittelemaan runsaasti. Hassujen aksenttien lisäksi jo tämän lyhyen täälläolon aikana olen törmännyt tosi moneen huonoa englantia puhuvaan henkilöön ja pariin kokonaan kielitaidottomaankin. On se tämäkin aika jännä maa.
Nyt meillä on pankkitili, puhelinliittymät, netti(!), ruokapöytä ja kohta jääkaappi täynnä ruokaa, kunhan J tulee kaupasta. Edelleenkään ei kyllä niitä teemukeja. Tai vedenkeitintä. Tai sosiaaliturvatunnusta. Tai amerikkalaista ajokorttia. Tai autoa. Tai noin miljoonaa muuta asiaa.




